Pilleri nousi hattuun

Sittemmin valinnalleen on ollut mukava löytää myös hyviä perusteita. Oikeasti olen pelkkä pelkuri.

Lukioaikainen kaveri viilsi muutama vuosi takaperin pillerilaatalla (sillä juuri samanmerkkisellä) ohutta elämäänsä.
Kaksikymppisestä iästä huolimatta ensimmäistä kertaa kurkkua kuristi tietoisuus, joka jakaa vettä. Lapsetkin voi kuolla.
Ei koittanut enää päivääkään ilman vilua viimeisyydestä.
Iltaisin oli ahdasta. Joko saapuisi se sekunti, jona veri tulppaa sisälleni, eikä kukaan ehdi kissaa sanoa, kun olen jo nuori ja kaunis ja muisto.


Omasta ja muutaman muunkin kokemuksesta tiedän, ettei moni pilleripuoskari selvitä veritulppariskiä edelleenkään, vaikka se vähimmillään vaatisi vaivautumista vain muutamaan kysymykseen. Resepti vetämään ja rest in peace.

Tiedän, pilleri ei ole paha. Pilleri saattaa ehkäistä sitä ja tätä. On tutkimuksia. Ja toisia. Ja komansia. Ja näyttäisi siltä ja vaikuttaisi. Mieluummin melkein syö kuin jätä syömättä. Se on vain se paha muisto ja sen pieni pyöreä symboli, joka juuttuu kurkkuun.

Mutta, kun se ei ole vain. Yrityksistä huolimatta lepään kenties rauhassa vasta, kun.


Maaliskuulla sitä päätti, että tämä on laitimmainen pilleripalettipakkaus. Kolme kertaa vielä kierrän, pyörrän ja lopulta pysähdyn ja jään.

Myöhemmin asiasta tiedotettiin miestäkin.

"Miksi?", se kysyi, mutta vaikutti tyytyväiseltä.

Miksi? Kysyin pääni sisällä ja oletin, että kai sillä oli joku luomuvaimo mielessään. Olkoon.

"Saat jatkaa siitä, mihin minä jäin."

"Miksi? Etkö uskalla ostaa kortsuja?"

Paskahalvauksen partaalla. Luomuvaimo kelpasi, mutta ei luova vastuu.

Uskallan todellakin myöntää kaupan kassalla harrastavani seksiä. Uskallan samalla nimenomaisella kassalla myöntää myös eläväni leveäperseistä herkuttelijahedonistin elämää. Ei siis tee tiukkaakaan. Voisi lisäksi kuvitella, ettei juuri kenestäkään se, että nuorehko nainen harrastaa seksiä, ole kovin suuri häpeä. Pitäisikö suorastaan sanoa, että päin vastoin.

Kysyn, onko oikeasti kohtuuton ajatus, että kun juuri päättelen viidettä vuottani päivittäisten ehkäisytekojen parissa, mies aloittaisi ensimmäisen senttinsä satunnaisten suojaussatsausten suurella matkalla.

Yskä tuli ymmärretyksi. Etenkin, kun muutaman kerran jäi hellä hetki ohuemmaksi. Toinen piti kiinni periaatteesta ja toinen vaan unohti. Näissä asioissa kantapäätä ei kovin monasti kolhita.

Lisääntymiskykyni ohessa toivotin takaisin tervetulleeksi hien, kiiltävän ihon, nopeammin kiihtyvän mielen ja kielen, jokakuukautiset ja uutena tuttavuutena muutaman liikakilon. Mutta makaan kuitenkin juuri niin kuin petaan. Rauhassa.