Unelmien friikkisirkus

-Miksi et juo?
-Koska en ole toistaiseksi keksinyt hyvää syytä juoda.
-Vähän kuin solarium?
-Joo. Olen absolutisti siinäkin suhteessa.
-Entä vielä muussakin?
-En punge lähijunaan ennen kuin poistuvat ovat poistuneet. En mene edes vähääkään vaikeuttamaan heidän poistumistaan.
-Oletko kokeillut?
-Olen. Myöhästyin silti töistä.
-Ei vaan...
-Jaa, olen.
-Ja...
-En edelleenkään käsitä, miksi joisin jotakin, jonka mausta melkein pidän, ja jonka vaikutuksista käyttäytymiseeni en pidä alkuunkaan.
-Kysytäänkö asiasta usein?
-Sen vain sanon, etten ole juuri keskustellut säästä.
-Häiritseekö se?
-Ketä muka kyrsisi kauniin kelin sijaan kertoa ikiomasta itsestään.


Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä. Raivoraitis, transvestiitti, cp-vammainen, naispappi... Laina-aika parikymmentä minuuttia. Palautus vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin lainattaessa.
Tämän kaltainen kehollisten kirjojen lainasto on toteutettu toistaiseksi ainakin Sorin Sirkuksessa Tampereella. Eläkäämme toivossa, että jatkoa seuraisi viljalti. Toiminnasta voisi tehdä kaikin mokomin myös lakisääteisen. Päiväkotiryhmät ja koululuokat tutustumaan elävään kirjastoon siinä missä elämättömäänkin. Koulunsa käyneille velvollisuus viettää vähintään kolme kertaa kaksikymmentä minuuttia elävän ennakkoluulonsa kera kerran vuodessa. Siedätyshoitoa sietämättömyyteen.

Kenet itse lainaisin? Sunnuntaiabsolutistina ja naispappeutta lähinnä pappeutena lähestynvänä edellä mainituista esimekeistä transvestiitti ja cp-vammainen vetäisisivät sisimmästäni sen pitemmän kysymyssikermän. Ja jos listalta vain löytyy, lainaisin lisäksi seuraavat teokset, noin alkajaisiksi: Ikäiseni lestadiolaisvaimon. Väkivaltarikoksesta tuomitun. Esperantoa äidinkielenään puhuvan. Skientologin. Korkeasti koulutetun prostituoidun. Autistin. Teiniäidin. Viisi kertaa avioeronneen. Kuurosokean. Kolmen tunnin yöunilla toimeentulevan. 7-päiväätoimittajan. Patologin. Omaisuutensa hyväntekeväisyyteen lahjoittaneen. Sateenkaariperheessä kasvaneen heteron. Kalliisiin ja selkeästi näkyviin tuotemerkkeihin pukeutuvan. Riimunavetan omistajan. Hirveän hoitovirheen tehneen lääkärin. Ikäiseni leukemiaa sairastavan. Lapsensa alle vuoden ikäisenä päiväkotiin laittaneen. Nuoren iskelmälaulajan. "Eheytyneen" homon. Sisäkkönä toimineen. Raiskauksesta alkunsa saaneen lapsen äidin. Mitäs me spartalaiset -elokuvalle vilpittömästi nauraneen. Papin, joka ei usko yliluonnolliseen. Sodan aikana pika-avioliiton solmineen. Ikäiseni suomenruotsalaisen. Burkhaan pukeutuvan suomalaisnaisen. Viipurissa asuneen. Lainakohdun omistajan. Vaimonsa vammaisen lapsen vuoksi jättäneen. Miehensä/naisensa intiimikohtauksia kestämättömän näyttekijän puolison. Taikurin. Ja, työikäisen naisen, joka antaa parta- ja viiksikarvojensa kasvaa.

Miksi tunnen itseni sosiaalipervertikoksi? Elääkö minussakin muinainen matalamieli, joka nauttii kauhistellessaan kyttyräselkäistä lasta kaltereiden takana?
Ehkäpä elävä kirjasto ajaisi oleellisimman asiansa juuri kaltaisteni kohdalla. Vapaasta ja vakaasta tahdostaan kohdattavissa oleva kyttyräselkä kertoo ja minä kuuntelen. Ei kaltereita kumpaankaan suuntaan. Kasvotusten käy kauhistelu kovin hankalaksi.