keskiviikko 24. syyskuuta 2008

arvoISSta

Erään integroituja palveluratkaisuja tarjoavan ylikansallisen yrityksen arvot työntekijän, ja osin asiakkaan, näkökulmasta arvosteltuina vuosien 2006-2007 kokemusten perusteella:

Ensinnä huomautan, että lähteessäni (.fi) arvojen kuvaukset on toistettu kahteen kertaan. Ensin sähkönsinisellä ja sitten ihan vaan. Arvoja ei kaiketi paljon muistella, päätellen siitä ettei moista jankkausta jankkausta ole huomattu. Tai kenties toivotaan, että vähä-älyisinkin laitoshuoltaja jotakin sisäistäisi, kun riittävän moneen kertaan, useammassa värissä ja koossakin kertoillaan. Luotan lukijan kapasiteettiin ja poistin toistot. Muuta en.

"Arvot "

"ISS:n arvot kuvastavat tapaamme toimia työntekijöitämme, asiakkaitamme ja toimialaamme kohtaan. ISS Palvelut toimittaa yrityksille ja julkiselle sektorille palvelu-kokonaisuuksia, joiden arvo asiakkaille muodostuu siitä, että ne mahdollistavat asiakkaiden keskittymisen päätoimintoihinsa ja erityisosaamiseensa ja mahdollistavat uusia toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä toimintamuotoja."


Sehän nähdään.

"Rehellisyys – me kunnioitamme
Keskustelemme asioista avoimesti ja pidämme kiinni sovitusta."

Työkaveri tuli hiprakassa töihin. Soitto esimiehelle. Juu, juu, tulen kunhan... Ei tullut, ei myöhemminkään, vaikka sama toistui. Onhan se vaikeaa keskustella avoimesti toisen alkoholiongelmasta. Kuka muuten missään vaiheessa lupasi helppoa esimieheyttä? Hoitoon ohjaaminen on lisäksi lakisääteinen juttu. ISS ei kaiketi ole "sopinut" noudattavansa lakia.

Ja mitä sopimuksiin tuleekaan. Talossa, jossa työskentelin, siivoushenkilölunnan määrä alitti lähes jatkuvasti sopimukseen kirjatun. Toisaalta, eipä näyttänyt asiakasta haittaavan. Asiaan ei puututtu. Sopimus vieläpä uusittiin. Minua haittaisi, jos maksaisin seitemästä, ja saisin neljä.


"Yrittäjyys – me toimimme
Olemme sitoutuneet toimimaan asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti ja tehokkaasti. Teemme päätöksiä ja toimimme."


Pesuaineet loppuivat kaksi viikkoa sitten. Soitellaan ja kysellään, josko tilausta saisi jo eteenpäin. Onhan se tehty jo moneen kertaan. Esimies päätää siirtää tilaukset vuodenvaihteen paremmalle puolelle, jotta laskelmat näyttäisivät asiallisemmilta. Ehdottaa, josko joku kerkeisi sen verran naapuritalossa piipahtaa, että hakisi sieltä jotakin, jos nyt sielläkään on. Toimintaahan se on sekin. Jalkaa toisen eteen.

Ammattitaidosta sen verran, että eräskin suht kallis ja kaikille tekijöille ennenkokematon tehtävä onnistuttiin kusemaan ihan vaan, kun lapsenymmärrettävät ohjeet kerrottiin juuri sille, joka ei vaan ymmärrä. Koko homma oli epäilyttävä. Haisteltiin vahvoja aineita, joiden terveysvaikutuksista tuskin kukaan oli tietoinen. Kaikkinainen valvonta ei ainoastaan sillä kertaa unohtunut, vaan on jäänyt tyystin luomatta. (Samoin sijaisjärjestelmä)


"Vastuu – me otamme vastuun
Otamme vastuun asiakkaistamme, toisistamme ja ympäristöstä."


Kun se edellä mainittu todella kallis juttu oli kusaistu, lähetti asiakas esimiehemme esimiehen esimiehelle kutsun saapua neuvottelemaan. Edes esimiehemme ei ehtiny. Toivotti onnea. Niin absuria että nauratti. Monipalveluyritys, joka haistattaa pitkät asiakkaalleen. AIka uhkarohkeaa, etten sanoisi. Ja kuten mainitsin, sopimus silti uusittiin.


"Laatu – me toimitamme
Asiakkaan saama arvo toteutetaan sitoutuneen henkilökunnan, korkean ammattitaidon ja parhaiden menetelmien avulla."


Kaikkihan sen tietävät, kuinka sitoutunutta ja ammattitaoitoista siivoushekilökunta on. Ja suurin osa ei nakkaa paskaakaan mistään menetelmistä. Eipä sillä, ei myöskään esimiehistöä päivän mittaan paljon mietitytä, mitä alaiset tekevät. Minä sen sijaan olen moneen otteeseen miettinyt, mitäköhän esimiehet tekevät. Odottelevat kenties asiakkaan vihaista soittoa, joka on ainoa työn laadun mittari. Eikä aina sekään, mikä jo tuli todistettua.

Ja, meinasin saada halvauksen, kun kerrankin kuulin kuka oli valittu alueen uudeksi laatutarkastajaksi. Työpäivänsä jälkeisen elämänsä mäntybaarissa viettävä harvahampainen lallikka. Tunnistaa lian, epäilemättä, mutta yrityksen linjaan niin sointuvasti, tuskin välittää.

"Noudattamalla meille kaikille ISS:läisille yhteisiä arvoja asiakkaamme luottavat meihin."

Itse nuorena ja naiivina alkuun yrtin. Kun humasin, ettei kukaan muu sitten oikein yrittänytkään, lopetin.




Oma arvoni on: Oppia ikä kaikki. Lauseen kaikissa merkityksissä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Taitaa olla laajempikin ilmiö arvojen ja toiminnan kohtaamattomuus, vaikkakaan ei ihan noin ehkä kärjistettynä. Mutta hiukan tutulta kalskahtaa sekä hampurilaispaikassa että hienostokaupassa työskenneellekin.

Vihnainen kirjoitti...

Epäilemättä ilmiö on yhtä laaja kuin ihminen itse. Mutta yritysten arvotehtailussa on kyllä jotakin vielä vastenmielisempää kuin yksittäisten yksilöiden ymmärrettävässä halussa viestittää asioita, joilla ei ole ehkä tarpeeksi katetta. Arvoilla on nimittäin markkina-arvo. Useimmiten vaikuttaisi, että niillä on vieläpä ainoastaan markkina-arvo. Oleellisempi kysymys on, mitkä arvot valitsemalla teemme maksimaalisesti rahaa, kuin se, mitkä arvot kykenemme elämään todeksi.

Ja minä kun olen aina luullut, että arvo on se, miten on. Rehellisyys, yritttäjyys, vastuu ja laatu ovat kirjaimia, jotka muodostavat sanoja. Parempi olla mitään itsestään väittämättä, jos jättää täytyyämättä. Siinä on kieroilun maku, vaikka totta onkin, että yrityksen arvoaivoriihien pointittomuuden epäilemättä kaikki ymmärtävät? Ei liene asiakasta, joka pohtisi, että haa, taidan valita juuri tämän monipalveluyrityksen, jonka arvot ovat rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu. Mieluummin tämän kuin sen toisen, jonka arvot ovat rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu.

Onko siis todella vajottu niin alas, ettei yrityksen voi enää olettaa olevan rehellinen, vastuullinen ja kiinnostunut tuottamiensa tuotteiden ja palveluiden laadusta ilman, että näihin "arvoihin" on erikseen sitouduttu? Näin taitaa olla. Jääkin asiakkaan tehtäväksi vaatia arvoja arkitodellisuuteen. Ja siinä savotassa suomalaisasiakkailla on vielä monta tikkua kampeamatta.

Anonyymi kirjoitti...

No joo, ne nyt vaan on niitä arvoja - juhlapuheiden muistisanalista.